Unisiepparikorvakorut

Tein tänään uudet unisiepparikorvakorut. Niistä tuli hienot, tosin melko isot. Oli siinä kyllä näpertämistä. Meni ainakin 8 tuntia, mutta kannatti :)

Väriävaihtavia helmiä kosketettaessa. Metallisävyt

Rannekoru

Rannekoru jonka helmet viimeksi esittelin valmistui kyllä jo viimeviikolla, mutten vain jaksanut kirjoittaa. No tässä se nyt tulee. Jostainsyystä musta alkoholimuste reagoi valkoisen massan kanssa ja se muuttui punertavaksi mustien alueiden reunoilta. Hauska silti.

Niin kuin näkyy niin punertaa

Hopeinen paperiveitsi

                  Sain viimeinkin valmiiksi hopeisen papaeriveitsen, jota työstin noin 3 viikkoa. Kaikken hankalinta ja aikaa vievää oli kiillotus josta oltiin varoiteltu jo ennen työn aloitusta, että hopeaa on hankala kiillottaa. Totta. Itse kiillotin ainakin 6 kertaa. Kiillotusta ennen tietysti viilattiin ja filssattiin. Jos veitsi sitten kuitenkin naarmuuntui tai siihen tuli appelsiini ihoa niin ei muuta kuin takaisin filssaamaan. No sain kuitenkin siitä lopulta kohtuullisen.

Hopeinen paperiveitsi

Kaksi hopeasormusta

             Samaan aikaan paperiveitsen kanssa tehtiin myös hopeasormukset kuviovalssilla. Muuten tuli ihan hyvät, mutta molemmissa jäi minulla sauma näkyviin koska ei sitä kuvio pintaa oikein voinut viilaillakaan ja kun vielä tummensin kuvion ääriviivoja niin sammalla saumakin tummeni, joten se näkyy melko hyvin. toinen sormuksista katkesi kerran kun yritin hiukan vaenyttää sitä. Sitten vain juotin uudelleen kiinni. No Saumasta tuli vielä hieman huonompi, muttei voi mittään. Ihan hyvät sormukset näin eksksi kerraksi.

Hopeisetsormukset

Mulla on oma lamppu.

Habitare 2014

Rannekoru

Nyt kun kaikki "pakolliset" asiat on bloggattu niin voi taas kirjoittaa vapaa-ajalla tapahtuneita juttuja.

Tämä blogi siis on koulutyö. ATK-tunnilla tehty. Ennen en ole blogia pitänyt joten sinällään tämäkin uusi ja ihmeellinen asia minulle. Noin eli asiaan siis.

Eilen vielä pitkän päivän jälkeenkin tein käsitöitä kämpillä (ihankuin niistä ei koulussa saisi tarpeeksi tehdä). Koko päivä oli siis ollut pajaa. Esin aamun tunnit juotos harjoituksia, ja iltapäivällä ei ollut opetusta, mutta lähes kaikki jäivät tekemään hopeista paperiveistä, niin myös minä. Siinä sitten penikin yli neljään vaikka tarkoitiksena oli olla vain muutaman tunnin verran, mutta ajantaju aina kummasti häviää. Kun sitten viimein pääsin kämpälleni käsi viillaamisesta kipeänä niin eihänsitä nyt voinut millään lopettaa kun pässä pyöri ideoita ja uusia materiaalejakin oli hankittu ( Alkoholimustetta: Mustaa, Vihreää ja vielä ah niin ihana hopea. Lisäksi uusi kuparin värinen metallijauhe. yms.) Joten ei siinä muuta voinut kun alkaa massaa vaivata. Sain rannekoruun helmet osittain tehtyä ja siinä samassa kun tuli odotella, että alkoholimusteet kuivuu tarpeeksi kovetusta varten niin tein helmiä uudesta ja vanhoista metallijauheista. Kupari on niin ihana väri!

Alkoholimusteet: Vihreä, Hopea ja Musta

Keskeneräisiä rannekoru helmiä.

Toivittavasti saan tänään valmiiksi niin voin laittaa valmiin kuvan.

Juottaminen

Eilen aloitimme myös juottamaan. Se oli todella jännää. Aloitimme mesinkipalojen juottamisella. Esniksi taas leikattiin ohjeiden mukaiset palat. toisen kuului olla rinkula, aluksi siis ihan suora, jonka päät tasattiin ja kappale ensin taivutettiin kolmiomaiseksi helpottamaan juottamista. palojenpäät taivutettiin niin, että päät koskettivat toisiaan. Toinen kappale oli vain suorakaide messinkipala, jolle ei vielä olla tehty mitään. Hankalaa selittää miten juotetaan, kun se pitäisi itse kokea niin ymmärtäisi, mutta yritetään. Eli kun  rinkulaosa oli taivutettu kolmiomaiseksi se tarvittaessa vielä sidottiin juottamiseen sopivalla mustatulla teräs langalla. Sitten kappaleeseen laitettiin suojanestettä kappaleen ollessa kylmä ja myöskin kuummana. Käytimme kappaleen kuumennuksessa nestekaasua ja se oli minusta pelottavaa ja myöskin jännää sillä en ennen ole sellaista käytellyt. Kappaletta siis kuumennettiin niin kauan, että tuli hyvä yleislämpö, jonka jälkeen juotosnesteellä kasteltu juotospala asetettiin paikoilleen ja kohdistettiin liekki saumakohtaan jolloi juotten tuli lähteä juoksemaan. Aluksi ei millään meinanut oikein kellään juosta sillä toinen pääkaasuhana oli osittain kiinni, mutta kun se avattiin meinasin saada sydärin kun yhtäkkiä leimahti kauhe liekki, mutta kyllä se siitä sitten alkoi juoksemaan mukavasti. Tuli ihan kohtuu hyvä juotos näin ekaksi kerraksi. Huomenna tulisi sitten juottaa nyt jo pyöristetty rinkula suorakaidepalaan.

Huomenna myöskin olisi ilmeisesti tarkoitus tehdä kaksi hopea sormusta juottamis harjoituksena.

Korujuttuja

Olen melko laiska kirjoittaja, joten en ole paljoakaan tänne bloggaillut, mutta nyt kun vihdoin ja viimein olen saanut tämän niin" työlään" tietokoneen avaamisen onnistumaan niin voin tänne hieman kirjoitella.

Tähanmennessä on tullut kirjoiteltua kaikkea blogini nimeen kuulumatonta "shaissea", joten nyt koetan kirjoittaa jotain asiaakin. 

Ensinnäkin voisin kertoa, että olen siis kultaseppä koulussa Salpauksella ja kohta jo eka jakso takanapäin. Ihan ensimmäisenä silloin, muistaakseni toisella tai peräti jo ekalla viikolla , aloitettiin messinkiin sahaus harjoituksilla. Viivoja, kuvioita, siksakkeja ynnä muuta. Osaan tehtävistä kuului myös poraamista.Opin, että sahauksessa hankalinta on terän ehjänä pysyminen. Sellaisella 0 terällä kun mesinkiä sahailee ensimmäistä kertaa niin siinä sahat lentelee. No kuitenkin sahauksista selvitty ihan kunnialla. 

Toisena tehtävänä oli ensimmäinen harjoitustyö. Messinkinen avaimenperä omalla nimikirjaimella varustettuna. Siitä tuli ihan hieno, mutta aika hermoja raastava työ. Ensiksi leikattiin oikeankokoinen pala messinkilevystä, jota sitten viilailtiin ja filsattiia sormet tohjoksi asti. Kun pala oli filsattu sahattiin reikä yläkulmaan ja asetoonin avulla kiinnitettiin oma nimikirjain oikeaan alakulmaan, joka myös sahattiin. Sitten tehtiin viisteet reunoihin. Kun kaikki tämä olin tehty pystyi aloittamaan kiillotuksen kiillotuslaikalla. Käytimme ensin sinistä ja sitten punaista. Tässä kohtaa tuli monelle tyssäys sillä jos messinki palaa ei ollut tarpeeksi filssannut ja siinä oli näkymättömiäkin naarmuja, meni kiillottasessa pinta "appelsiini-ihoksi", eli pintaan tuli appelsiininpinta kuvio ja sitä ei saanuttulla. Itsekikin joudun filssailla uudellen muutamankerran. Killotuksessa oli vielä sellainen juttu, että sormet meinasi palaa, sillä kappale kuumeni mukavasti. Toiset yrittivät pitää kappaleesta kiinni käsipaperilla, mutta siinä ongelmana oli, että kappale lähti helposti irti käsistä, jolloin huonolla tuurilla tuli lisää naarmuja. Kun kappale oli sitten viimein kiillotettu matattiin pääpuoli kuitenkin filsillä, mutta viisteet jäivät kiiltäviksi. Takaosa myös jäi kiiltäväksi. Vola! ensimmäinen harjoitustyö on valmis.

Tällä hetkellä teemme hopeista(925) paperiveistä, minunkohdallani se on jo loppuvaiheilla. Enää tarvitsee filssata 1200:sella filssillä ja lyödä leimat ja killotta eri laikoilla. 

Aluksi taas leikattiin oikeankokoinen pala hopeaa, jonka teraosa sitten valssatiin oikenan paksuiseksi. Tämän jälkeen kappaletta taottiin ja hehkutettiin mikäli oli tarve. Takomisella pyrittiin kovettamaan kappale. Kun kappale oli taottu sunniteltiin ja sahatiin kuvio kahvaosaan. Tämänjälkeen kappaleesta viilatiin taontajäljet pois. Tämä oli minun kohdallani hankalinta sillä oli lyönyt vasaralla hiemanliian lujaa joten kappaleessa oli syviä jälkiä. Eipä siinä muu auttanut kuin viilata ja paljon. Kappaleen kuului olla terä osaltaan 1mm paksuinen, mutta minulla siitä tuli alle 1mm. Eipä siinä mitään muuta, mutta jouduin lyhentämään teräosaa, jotta työstä tulisi kestävä. Voin sanoa, että se näyttää paremmalta lyhyempänä, joten ei ongelmaa. Niin eli siis kappaletta viilattiin ja filsattiin 400 ja 500 filseillä. Sen jälkeen sahattiin terä oikeaan muotoon ja tehtiin terän sivuille viisteet. Olen siis tässä kohtaa nyt. Huomenna jatkuu.

P.S. Minulla on vaikea lukihäiriö, joten kirjoitusvirheitä sattaa olla vaikka tekstin tarkistinkin. ;)

Toivottavasti ei haittaa.

                      Rannekoruja

       Se on syksy nyt

Viimevuoden syys kuva. Näitä hetkiä odotellessa.

                                     Meidänkoira

            Useimmat koirat eivät kirpeisiin marjoihin (tai marjoihin ylipäänsä) kielelläänkään koske.
Meidän perheemme koira Iro on tässätapauksessa melkoinen poikkeus. Mitä kirpeämpi marja sen parempi. Tässä muutamia marja esimerkkejä
               

•   Mansikka : Liianmaikia
• Vadelma : Ei edes makkaran päällä
• Mustikka : Hangataan  päätä juoksulenkillä kun tulee kuuma niin että mustikka jää valkoiseen irokeesiin ihanasti loistelemaan.
• Punainen viinimarja : alkaa jo olla siinä likillä, muttei silti tarpeeksi hapan.
• Pihlajanmarja (mielellään vielä hiukan raaka) : Aivan parasta herkkua! Niitä söisi mielinmäärin.   

Todistus aineistona vielä pieni video viikonlopulta:

     Vielä muutama havainollistava kuva

Onkohan tulossa kylmä talvi kun on niin paljon pihlajanmarjoja, toivottavasti ;)